maanantai 1. joulukuuta 2014

Melaka

Jotta saan tästä blogista vähän sekavamman, kirjoitan tähän väliin reaaliaikasesti viimeisimmästä reissusta ja palaan myöhemmin aikaisempiin :D Lähdettiin edellisviikon perjantaina jenkin kanssa kahdestaan Melakaan (malaijiksi Melaka, suomeksi Malakka, englanniksi Malacca, mutta jotenkin toi Melaka kuulostaa parhaalta:D), parin tunnin ajomatkan päässä olevaan historialliseen pikkukaupunkiin. Vietettiin siellä yks ilta, yö ja seuraava kokonainen päivä ja oli tosi onnistunut reissu vaikkei paikka ehkä mikään hurjan erikoinen ollutkaan. Bussi yhteensuntaan maksoi vain RM10/2,5e. Paikan päällä vaihdettiin vielä paikallisbussiin, joka vei keskustaan noin vartissa. Majoituttiin Kawan Kawan hostellissa, joka oli ihan perus siisti hyvällä sijainnilla. Ekana iltana pyörittiin Jonker Streetin night marketilla, joka oli vaan yhden kadun päässä meidän hostellista, ja syötiin siellä illallinen katukojuista. Paikka oli ehkä vähän turhan turistirysä, vaikka kiva fiilis siellä olikin. Päästiin myös ihailemaan kovin aasialaista meininkiä, nimittäin kadunkulmassa oli iso lava, jossa kiinalaiset papat veti karaokea suhteellisen isolle yleisölle. Tanssimoovit ja kaikki.. Night marketin jälkeen käveltiin jokivartta pitkin rantaan päin, josta yritettiin löytää läheisellä (teko)saarella sijaitseva magee moskeija (googlaa malacca straits mosque), mutta paikkaa ei näkynyt rannasta ja silta näytti olevan kartan mukaan turhan kaukana. Jäi siis meidän harmiksemme näkemättä kyseinen moskeija. Sää Melakassa oli jotenkin todella kuuma ja kostea. Illallakin sai hikoilla enemmän kun täällä KL:ssa normaalisti. Siispä jäätelöt kadulta kouraan ja sen jälkeen väsyneinä nukkumaan.

Melakan tunnusmerkki: party-riksat

Ja tietysti Hello Kittyä joka paikassa

Melaka River

Seuraavana päivänä nukuttiin aika pitkään ja check outin jälkeen lähettiin lähistölle syömään aamupalaa. Päädyttiin sympaattisen persoonalliseen kahvilaan, joka oli melko hintava, mutta oli kyllä sen rahan arvoinen. Ei oltu tehty mitään taustatutkimusta koko kaupungista (hups), joten pikainen googlettelu ja löydettiin pari kohdetta, jotka haluttiin nähdä. Ensimmäisenä katsastamaan lähellä oleva Cheng Hoon Teng -temppeli, joka on Malesian vanhin buddhalainen temppeli. Muutaman temppelin nähneenä ei mitenkään erikoinen. Sen jälkeen käytiin kattomassa puolestaan Malesian yksi vanhimmista moskeijoista, Kampung Kling. Kierrettiin paikka ympäri eikä viittitty kysyä sisäänpääsyä, kun näytti olevan just rukousaika. Kyseinen moskeija ei näyttänyt edes vanhalta, joten ei kovin erikoinen tämäkään :D Seuraavana etappina Christ Church ja kukkulan päällä sijaitseva St. Paul's Church. Kukkulalla oli ihan järkyttävän kuuma auringonpaisteessa. Siellä oli meneillään joku taidetapahtuma ja saatiin ihailla superoutoa performanssitaidetta :D

Iced kopi eli jääkahvi ja banana pancake nam!

Mainitsinko jo että Hello Kittyä oli joka puolella? ;D

Tästä meidän hostellin vierestä sijaitsevasta moskeijasta tais kajahtaa rukouskutsu aikomoisella volyymillä aamuviideltä. Ei naurattanut :D


Cheng Hoon Ten -temppeli

Kampung Kling -moskeija

Time Square, tai niin sitä ainakin kutsuttiin

Kukkulalla

Ja näkymä toiseen suuntaan samalta kukkulalta

St. Paul's Chuch ja jotain taidejuttuja meneillään

Samainen kirkko

Tuolla kukkulalla törmättiin yhteen saksalaiseen poikaan, joka nähtiin tulomatkalla bussiasemalla saksalaisessa porukassa (aina yhtä hauskaa arvailla mistä länkkärit on kotoisin ja täällä ne on melkeen aina saksalaisia). Tää poika tuli juttelemaan ja jenkki tietysti rupes innokkaana juttelemaan takasin. Poika päätti sitten lyöttäytyä meidän joukkoon, kun oli kyllästynyt niihin muihin saksalaisiin, joihin oli törmännyt Singaporessa ennen Melakaan tuloa. Mä meinasin ihan totaalisesti ärsyyntyä tästä kolmannesta pyörästä, kun oisin halunnu viettää aikaa kahestaan (:D), mutta lopulta tyyppi oli mukava ja oli hauskaa kertoa turistille mitä kaikkea tiedetään Malesiasta. Yllättävän paljonhan sitä juttua riitti. Pienen kiertelyn ja ruokapaikan ettimisen, lounaan ja hostellilta kamojen hakemisen jälkeen lähettiin kolmistaan takasin KL:iin. Ei oltu varattu bussilippuja etukäteen, mikä oli kätevää, koska pystyttiin ostamaan liput vaan seuraavaan bussiin niin ei tarvinnut odotella ollenkaan. Busseja kun tolla välillä liikkuu suhteellisen usein, niin etukäteen ostaminen ei oo mitenkään pakollista tai edes suositeltavaakaan. Kahden tunnin matkaan upposi takas tullessa kolme tuntia, kun motarilla tais olla kolme kolaria. Illalla uni maistui:)

Haahuiltiin näissä maisemissa etsien ruokaa

Kaiken kaikkiaan Melaka on pieni historiaa täynnä oleva kaupunki, jossa on helppo liikkua, kun etäisyydet on niin lyhyet joka paikkaan. Ilman sen suurempia suunnitelmia kaupunki oli sympaattinen, mutta ehkä vähän tylsä, tosin näkemisen arvoinen ja täydellinen tollaselle päivä/yhenyönreissulle. Jos on kiinnostunut perehtymään paikan historiaan, saa kaupungista varmasti paljon enemmän irti.

Tioman Island

Palataan ajassa pari kuukautta taaksepäin. Päätettiin bookata bussiliput, majoitus ja lauttaliput, pakata rinkat ja lähteä kahdestaan mun kämppiksen Jennin kanssa Tiomanin saarelle viikonlopuksi ennen sadekauden alkua. Saari sijaitsee Malesian itäpuolella, joten sadekausi tosiaankin sinne iskee, mutta saarta ei kuulemma suljeta sateen vuoksi, kuten muilla itäisillä saarilla on tapana.

Lähettiin reissuun oikeestaan täysin ilman taustatutkimusta. Jotenkin täällä on oppinut elämään spontaanimmin, bookkaamaan reissuja parin päivän varoitusajalla ja jättämään joskus jopa sen kauheen googlailun välistä. Anyways, öinen bussimatka sinne päin meni hyvin ja löydettiin pimeessä kävellen Mersingin bussiasemalta satamaan. Satamassa nautittiin malesialaisesta epäorganisoinnista lauttalippujen kanssa, mutta päästiin lopulta suhteellisen kätevästi saarelle. Suosituksista huolimatta päätettiin kävellä majapaikkaamme taximatkan sijaan ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, matka oli jotain 1km ja 2km väliltä ja taxi olisi maksanut suhteessa aivan törkeesti. Yövyttiin Swiss Gottage Tioman -resortissa, missä meillä oli oma bungalow ja hintaan kuului aamupala. Oltiin aivan innoissamme tästä paikasta, palvelu oli ihan superhyvää ja päivittäin vaihtuva aamupala myöskin. Paikka oli ihan rannassa, vaikkakaan ranta ei ollut mikään erityinen. Resortin pihapiiriä asuttivat kissat ja pari apinaakin kävi vierailemassa.

Meidän rantsu, joka tosin oli harmillisen täynnä risuja sun muuta

Meidän harmiksemme sää tällä reissulla oli aika aikamoisen surkea. Ekana päivänä löhöttiin meidän rannalla, tokana päivänä trekattiin sademetsän läpi saaren toiselle puolelle ja nautittiin siellä ihanasta rannasta ja erityisesti ihanasta merivedestä. Matka saaren toiselle puolelle oli 7km (ylä- ja alamäkeä) ja tultiin sama matka takasin, tosin tähän suuntaan kiipeämistä oli vähemmän. Törmättiin viidakossa ranskalaiseen pariskuntaan, joista kumpikaan ei puhunut englantia oikeastaan yhtään. Pariskunnan seurana oli malesialainen mies, jota alkuun luultiin niiden oppaaksi, kun se niin innokkaasti esitteli kaikkia tropiikin ihmeellisyksiä. Päädyttiin kuitenkin juttelemaan tyypin kanssa ja paljastui, että hänkin oli ihan turistina liikenteessä, tosin monta kertaa Tiomanilla vierailleena. Mentiin kaikki yhdessä lounaalle, ja oli kyllä hassua kun ei ollut yhteistä kieltä kaikkien kanssa :D (tää malesialainen mies ja pariskunta kommunikoi keskenään heikolla espanjalla). Nähtiin sademetsässä muun muassa jäätävän iso lisko, apinoita ja durianpuu. Suosittelen, jos Tiomanille eksyy! Näistä selvittiin ilman sadetta, mutta seuraavat päivät satoikin ihan kunnolla. Auringonottosuunnittelmat meni uusiksi, ja vietettiinkin monta tuntia pelaten korttia opetellen samalla malaijin kielen numeroita (aina kun laittoi kortin pöytään, piti sanoa sen luku malajiksi). Nyt on numerot ainakin taottu takaraivoon, vaikkei rusketusta niin löydykkään. Toka vikana päivänä sateen jälkeen käppäiltiin vähän matkan päähän ABC-rannalle ja auringonlaskun jälkeen nautittiin melkeimpä ainoassa vilkkaassa ravintolassa pizzaa ja tuoretta ananasmehua. Oli hyvää! Viimeinen päivä meni lopulta vähän harakoille, kun check outin jälkeen jouduttiin taas pitämään sadetta ja vahtimaan rinkkoja. Päivä oli joku islamilainen pyhäpäivä, joten ruokaakaan ei meinannut saada mistään. Odoteltiin pari tuntia sataman lähellä vain todetaksemme, että meidän lautta on kolme tuntia myöhässä. Tästähän ei kukaan tietystikkään mitään informoinut, joten istuskelimme kaikki sataman "terminaalissa" kurkkien ikkunasta ulos, josko se lautta joskus saapuisi. Tän myöhästymisen takia missattiin meidän bussi takaisin Kuala Lumpuriin. Kyseisenä päivänä seuraava ja niin ikään viimeinen bussi KL:iin lähti klo22, mutta se oli täynnä. Pyhien takia seuraavan päivän KAIKKI bussit KL:iin oli myöskin täynnä. Tässä vaiheessa iski pieni epätoivo ja kukaan ei tuntunut tietävän lähtikö busseja enää mihinkään suuntaan. Harkittiin ihan tosissamme liftaamista, mutta lopulta pitkän säätämisen jälkeen saatiin kuin saatiikin bookattua liput yhden stopin kautta kotiin. Ajettiin pari tuntia pohjoiseen Kuantaniin ja sieltä tunnin vaihtoajalla Kuala Lumpuriin. Lopulta oltiin kotona 6h suunniteltua myöhemmin ja 10e köyhempänä. Ei niin paha, mitä kaiken kommellusten jälkeen olisi voinut olla.

Matkalla sademetsään

Reitti sademetsässä oli suht helppokulkuinen ja polulta oli vaikea eksyä, helppoa siis aloittelijalle.

Kuten arvata saattaa, ilmankosteus sademetsässä oli aikomoinen.

Tylsä durianpuu :D

We did it!

Ihana ranta Juaranissa. Lilluttiin meressä vaikka kuinka kauan :D

Saattoi ehkä vähän jännittääkkin törmätä viidakon asukkeihin

Magee auringonlasku, kun tultiin viidakosta



ABC-ranta



Kaiken kaikkiaan Tiomanista parhaimpana jäi mieleen meidän resortti, sademetsäreissu ja ranta Juarassa (siellä saaren toisella puolella) ja laatuaika kämppiksen kanssa kahdestaan. Ainiin ja verovapaa alkoholi (Tioman on Langawin lisäksi ainut verovapaa saari Malesiassa). Viinipullo, mikä maksaa KL:ssa RM40/9,6e, maksoi siellä RM25/6e. Tioman oli ainakin meidän vierailun aikaan tosi hiljainen saari, vähän haamukylän oloinen. Ruokaakin oli välillä vaikea löytää, kun ravintolatarjonta oli melko suppea ja lounasaikaan kaikki paikat tuntuivat olevan kiinni. Varmaan suurimmaksi osaksi sään takia ei kyllä voida allekirjoittaa väitettä, että Tioman kuuluu maailman kymmenen kauneimman saaren joukkoon. Redang vie kirkkaasti voiton Tiomanista kauneudellaan.

Mitä olen oppinut täällä itsestäni ja elämästä?

Yksin ulkomaille muuttaminen, uuteen kulttuurin sopeutuminen ja ihan uudenlaisessa tilanteessa, uusien ihmisten kanssa eläminen on suhteellisen mullistavia ja isoja juttuja. Niimpä uskonkin oppineeni niistä täällä paljon enemmän kuin koulun penkkiä kuluttamalla. Täällä ollaan asusteltu nyt jo yli 3kk, joten tässä pientä diipimpää katsausta asioista, joita koen oppineeni/tajunneeni itsestäni:

  • Oon tosi itsenäinen, välillä tuntuu että jopa ehkä vähän liiankin, mutta arvostan tätä piirrettä kyllä itsessäni ja muissa.
  • Introvertti luonne. Tarviin omaa aikaa ja välillä jatkuva sosialisointi uusien tuttavuuksien kanssa tuntuu puuduttavalta. 
  • Perus järö suomalainen, jolle esim. tunteiden näyttäminen ja small talk ei oo niitä vahvimpia puolia.
  • Pärjään missä vaan. Tänne sopeutuminen oli helpompaa mitä odotin.
  • Oon huono ottamaan kritiikkiä vastaan itsestäni. Kaikkea ei tarvis ottaa niin henkilökohtaisesti ja joskus vois tajuta, että aina itse ei ole oikeassa.
  • Munkin tasaisen rauhallisen luonteen takaa saattaa löytyä pientä tunteiden vuoristorataa uudessa ympäristössä.
  • Ehkä haluunkin joskus asua (uudestaan) jonkun aikaa ulkomailla. Asia, josta en oo ollut ennen kiinnostunut.
  • Voin tehdä elämälläni mitä ikinä haluankin. Elämää ei tarvii elää muiden tai omien aikasempien odotusten mukaan.


Entäpäs sitten elämästä yleisesti:

  • Elämä ei oo niin vakavaa ja kaikkea ei tarvii suunnitella etukäteen. Oon aina kadehtinu ihmisiä, jotka pystyy elämään spontaanisti, ja vihdoin oon oppinu itekin vähän tätä ajatusmallia.
  • Turha stressata asioita, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Otan täällä tosi rennosti, mikä on jotenkin ihanan vapauttavaa. Toivon, että sama mentaliteetti jatkuu Suomessakin. Don't worry, be happy!
  • Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen rikastuttaa elämää ihan uudella tavalla.


Tällästä syvällisempää pohdintaa tällä kertaa :D 

maanantai 29. syyskuuta 2014

Pitkä viikonloppu ja Heli Lounge Bar

Kirjoitettu la 27.9.

Tää viikko on mennyt pitkälti ilman sen suurempia suunnitelmia. Keskiviikkona mentiin luennolle neljäksi ja just kun hypättiin bussista ulos alkoi kauhee sadekuuro. Odoteltiin katoksen alla vähän aikaa josko sade menis ohi, mutta eipä mennyt, joten ihan läpimärkinä luennolle :D Valkoinen t-paita ja sade ei oo ehkä se paras yhdistelmä ilman sateenvarjoa, varsinkaan kampuksella. Parin tunnin luennon jäljeen lähdettiin kotiin päin ja päästiin taas kastumaan. Ukkonen jyrähteli aivan meidän päällä ja vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Bussimatka kotiin kesti puol tuntia, kun yleensä sama matka menee 5 minuutissa. Oli vähän ryytynyt olo kotiin päästessä :D

Torstai-iltana käytiin Heli Lounge Bar:ssa keskustassa. Paikka on 34. kerroksessa sijaitseva skybar, josta pääsee katolle ihastelemaan 360° maisemia. Harmiksemme sää oli edelleen sateinen, joten päivänvalossa maisema ei ollut mikään erikoinen, eikä kauniista auringonlaskusta ollut tietoakaan. Pimeällä maisema oli kuitenkin magee ja sadekin lakkasi sopivasti, jotta päästiin katolle kuvailemaan. Skybariin oli ilmainen sisäänpääsy ja drinkit maksoi 25RM. Kohtuullinen hinta paikkaan nähden, mutta koko ilta siellä tulisi kalliiksi. Juotiin yhdet drinkit, nautittiin maisemista ja käveltiin vähän matkan päähän syömään rotia, vähän naan-leivän tyyppistä taikinajuttua. Itse söin tavallisen rotin, dippaillen sitä ensin curryyn ja lopuksi johonkin makeean kastikkeseen, oli herkkua! Perusroti maksoi kastikkeineen vain 1RM/0,25e.





Perjantaina vietin aamupäivän poolilla ja päivällä lähdettiin Berjaya Time Square:iin shoppailemaan. Paikka on iso halpa ostoskeskus, josta löytyy niin aitoja brändejä kuin kopioitakin. Itse ostin aidot Converset, jotka maksoi 150RM/36e ja kauhean etsimisen jälkeen löysin uudet lököhousut, joita täällä tulee käytettyä aina koulussa :D Ostoskeskuksen huonoin puoli on se, että lähes missään ei saa sovittaa vaatteita. Suurin osa halvemmista vaatteista myydään pienistä putiikeista, joissa ei ole sovituskoppeja, eikä peilin edessäkään saanut sovittaa mitään. Shoppailureissun jälkeen aika ottaa pienet päikkärit, koska kävelyä oli taas kertynyt ihan hyvä määrä. Illalla mentiin dinnerille meidän lähimpään paikalliseen ravintolaan, joka ollaan nimetty Mama’s Place:iksi, koska paikalla ei taida olla mitään nimeä. Perjantai oli Fabion, yhden kämppiksen poikaystävän, viimeinen ilta täällä. Fabio on asunut täällä meidän kanssa alusta asti, joten outoa nyt kun yksi puuttuu. Saadaan hänet kuitenkin vielä uudelle visiitille joulukuussa:)

Tänään lauantaina ollaan odoteltu ruokatilausta Tescolta. Tilattiin kotiinkuljetus välille 10-12, ja nyt kello lähenee kahta eikä pakettia näy. Vietin taas pari tuntia poolilla, ihana vaan olla ja lekotella auringossa. Illalla ois tarkoitus lähteä porukalla pubcrawliin, eli kiertämään useampi baari läpi. Samainen häppeninki järkättiin myös ensimmäisenä kouluviikkona, kun olin kipeä. Silloin osallistumismaksu oli 70RM/17e, joka sisälsi 5 juomaa, toivottavasti on sama hinta tänäänkin. Kiva lähteä ulos tuulettumaan, kun tuntuu, että tässä ollaan röhnäilty ihan tarpeeksi kotona tekemättä mitään :D

tiistai 23. syyskuuta 2014

Turhautumista opiskeluun

Tällä viikolla alkoi opiskelu ns. virallisesti tuon kahden viikon Add/Drop -jakson jälkeen. Maanantain Management-luennolla käytettiin noin puolet ajasta siihen, että osa porukasta ramppasi käytävällä ostamassa kurssikirjoja ja viimeinen 15min meni läsnäololistan kuittaamiseen. Tehokasta opetusaikaa jäi siis aika vähän ja muistiinpanot on tasoa ”suunnittelu on tärkeää, kunhan suunnitelmat ovat joustavia”. En siis oppinut luennon aiheesta mitään uutta. IBM (Internation Business Management) -luennolla käytettiin koko aika tutorial-ryhmien muodostamiseen. Säädettiin 1,5h ryhmien aikataulujen kanssa ja viimeisen 15min luennoitsija puhui samasta aiheesta kuin edellisellä viikolla. Ei mitään uutta siis tälläkään luennolla.

Tiistaina oli ensimmäisen tutorial-ryhmän aika. Tapaamiselle on varattu viikoittain 1h aikaa ja luentojen tavoin tapaamisessa on läsnäolopakko. Jakauduttiin 5 hengen ryhmiin ryhmätöitä varten ja luennoitsija kertoi ryhmätyön ohjeen, mikä kerrottiin jo luennolla ja mikä lukee myös kurssiohjeessa. Viimeinen 15min käytettiin taas läsnäololistan kuittaamiseen ja yleiseen istuskeluun. Ymmärtääkseni tulevissa tutorial-tapaamisissa esitellään kukin ryhmätyö yksitellen. Meidän esitys on vasta mid-semester breakin jälkeen, joten tuntuu turhalta viettää viikoittain tunti tuolla tekemättä mitään. Heti tutorialin perään oli OB:n (Organizational Behaviour) luento, jossa ostettiin luennoitsijan kopioimat kirjat, kuunneltiin vitsejä ja yleistä löpinää esim. sukupuolten eroista, siitä mitä OB on ja miten kurssityöt kuuluu tehdä, ja viimeisen 15min ajan luennoitsija luki kirjasta ensimmäisen kappaleen tärkeimpiä juttuja ja me alleviivailtiin niitä perässä. Käydään kuulemma joka luennolla kirjaa läpi, joten mitään Powerpointeja tuskin tullaan näkemään missään vaiheessa :D

Kurssikirjat. Management 60RM/14,4e ja kopioitu OB 19RM/4,55e

Istuin siis kahden päivän aikana 7h luennoilla, enkä oppinut opiskeltavista aiheista oikeastaan mitään uutta. Turhauttavaa ei ole se, että kurssit olisivat liian helppoja, vaan se, että joudutaan näkemään kauheesti vaivaa, eikä mitään tapahdu. Täällä opiskelu on siis todella tehotonta ja aikaa tuhlataan paljon, vaikka tehtävät ei vaikuta mitenkään vaikeilta. Opiskelu tuntuu vähän lukiomeiningiltä hidastettuna versiona :D Tähän kun lisää vielä kauheen taistelun viisumihakemuksen kanssa, mikä ei muuten vieläkään ole palautettu, on päivän sana turhautuminen. Jottei tää nyt menis ihan valittamisen puolelle, on pakko myöntää, että tässä oppii uutta kulttuuria ihan toden teolla. Tää myös antaa perspektiiviä sille, että Suomessa systeemi toimii ja akateeminen vapaus (lue: ei läsnäolopakkoa) on todellakin etuoikeus. Positiivista on myös se, että paikalliset kurssikaverit on tosi mukavia ja ottaa hyvin mukaan ryhmätöihin, vaikka etukäteen olin vähän kuullut, ettei kukaan halua vaihtareiden kanssa samaan ryhmään. Kärsivällisyys on päivittäin koetuksella tän malesialaisen hitauden kanssa, mutta kämppisteni sanoin eipähän ole niin paljon opiskeltavaa tenttejä varten :D

Käytännön asioita KL:ssa

Puhelinliittymä:

Tänne tullessa kannattaa hankkia heti alkuun prepaid-liittymä, koska suomiliittymän käyttö on tietysti törkeen hintasta. Liittymän saa hankittua melkeen jokaisesta kauppakeskuksesta, 7-elevenistä tms. ja pienempiäkin kojuja löytyy monesta paikasta. Itselläni on Hotlinkin sim-kortti ja Maxis-liittymä, ja hankin ne jostain kämäsestä kadunvarsikojusta. Vaikka vaihdoin sim-kortin, sain pidettyä vanhan Whatsappini. Liittymän tarjoajia on Maxiksen (parhaaksi kehuttu) lisäksi ainakin Digi ja Umobile. Hinnoista en oikeen osaa sanoa, koska en ymmärrä noista liittymistä mitään. Sen verran tiedän, että onnistuin tuhlaamaan ensimmäisenä viikkona 1GB nettiä (maksoi kai noin 30RM/7,2e) ja seuraavana kahtena viikkona oon käyttänyt sitä yhteensä 0,3GB (noin 10RM/2,4e). Eli kannattaa unohtaa termin rajaton netti olemassaolo ja opetella käyttämään nettiä vaan tarvittaessa :D

Pankkitili/raha:

En tiedä täältä ketään vaihtaria, joka olisi avannut paikallisen pankkitilin. Ymmärtääkseni se on aika hankala homma. Täällä kuitenkin lähes kaikki maksetaan käteisellä (myös esim. McDonald'sissa), joten rahan hankkimiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Omalla suomalaisella pankkikortilla maksaminen kassalla on ilmaista ja sen takia suosikin sitä aina, kun siihen on mahdollisuus. Pankkikortilla voi yleensä maksaa suuremmissa ruokakaupoissa, kauppakeskuksissa, hotelleissa yms. Pankkiautomaatilta nostaessa oma pankkini veloittaa jokaisesta nostosta 2e+2,5% noston summasta, joten rahan nostaminen seinästä on aika kallista. Kannattaa nostaa mahdollisimman suuri summa kerralla, jotta välttyy tuolta 2e maksulta. Paras ratkaisu tähän käteisen hankkimiseen on hankkia saksalaisia kavereita :D Saksalaisilla käteisen nostaminen on ilmaista, mutta kassalla maksaminen ei. Tästä syystä mä yleensä maksan yhteiset ostokset kaupassa ja saksalaiset nostaa mulle käteistä ja mä taas siirrän saman summan niille tilisiirtona (mikä on EU:n sisällä ilmaista). Itse vaihdoin etukäteen Suomessa 200e ringgiteiksi.

Metro/bussikortti:

Julkista liikennettä voi käyttää kertalipuilla, mutta jos täällä viihtyy pidempään, on kannattavaa hankkia MyRapid-kortti. Se käy LRT-metroissa, Monorailissa ja busseissa ja sen voi ostaa LRT-asemien tiskiltä (varmasti myös Monorail-asemilta, mutta itse en ole sitä vielä käyttänyt). Kortti maksaa 5RM/1,2e ja siihen voi ladata arvoa lippuautomaateilla. Tällä kortilla matkat ovat 20% kertalippuja halvempia. Korttia näytetään lukijaan portilla sisään mennessä ja ulos tullessa (samoin busseissa). Hinnat ja reitit löytyy osoitteesta myrapid.com. Huom. kortti ei käy KTM-junissa. Ja vink vink: LRT:n kertalippua, joka maksaa 1RM ei voi maksaa setelillä (ei edes 1RM setelillä).

Taksi:

Suurin osa takseista on mittarillisia, mutta kannattaa aina varmistaa se etukäteen. Jos mittaria ei ole, älä jää kyytiin, sillä nämä pyytävät aina ylihintaa. Aloitustaksa on 3RM/0,7e, joten taksilla liikkuminen on halpaa, erityisesti jos kyydissä on enemmän porukkaa. Yleensä meidän taksimaksat on maksanut noin 4-15RM. Ruuhka-ajat täällä vaihtelee, ja ruuhkaan juuttuessa lyhyeenkin matkaan saattaa kulua paljon aikaa. Taksi napataan helposti huitomalla tienvarresta tai sen voi tilata myteksi-applikaatiosta puhelimella. Kuskeilla on yleensä aika vähän vaihtorahaa, joten varata suhteellisen pieniä seteleiltä mukaan.

Käveleminen:

Tätä kaupunkia ei ole suunniteltu kävelijöille. Kävelytiet ovat yleensä kapeita ja suojatiet ovat harvassa. Kävelijöiden liikennevalot eivät yleensä ole päällä, joten tiet ylitetään mistä vain milloin vain, autoja varoen :D Liikenteeseen tottuminen vei aikansa, mutta nykyään autojen seassa hyppinen on ihan normaalia. Kannattaa myös muistaa, että helteessä käveleminen on melkoisen kuluttavaa, joten vaikka etäisyydet näyttäisivät kartalla lyhyiltä, ei käveleminen ehkä aina ole paras vaihtoehto.

Ruokakauppa:

Olemme tehneet suurimmat ruokaostoksemme aina Aeon Big -supermarketissa ja pienempiä 7-eleveneitä löytyy joka paikasta. Tescolla on kuulemma ilmainen kotiinkuljetus, joten ruokatarvikkeiden kotiin tilaaminen pääsee kokeiluun ensi viikolla :D Hedelmiä yms. löytää marketeilta/toreilta, mutta itse emme ole vielä sinne asti eksyneet.

Vesi:

Hanavettä voi käyttää hampaiden pesuun, mutta asunnonvälittäjämme ei suositellut käyttämään sitä ruoanlaittoon. 0,5-1l pullovesi maksaa n.1-1,5RM/0,25e-0,35e. Ruoanlaittoon ja juomiseen kotona käytämme kahta 6l vesitonkkaa, joita voi täyttää alakerrassa olevan ruokakaupan automaatissa. 1,5l maksaa 0,2RM ja kone toimii kolikoilla.

Tippaaminen:

Täällä ei tunneta tippikulttuuria. Jos joskus haluaa jättää tippiä, työntekijät yrittää yleensä antaa sen takaisin :D Takseissa summa pyöristetään lähimpään tasaringgitiin.

Sää:

Ilmasto täällä on kuuma ja kostea, joten hikoiluun on yritettävä tottua. Kuukauden täällä olleena voin sanoa, etten ole vieläkään tottunut :D Jatkuvaa valittamista siitä, että on joko kuuma tai kylmä (ilmastointi sisätiloissa). Sää on öisin ja aamuisin vähän viileämpi, ehkä noin 25°C. Aamuisin on yleensä pilvistä ja yleensä puolen päivän aikaan aurinko tulee esiin ja lämpötila nousee 30-35°C:een. Pilvet kuitenkin palaavat yleensä aika pian. Trooppisen ilmaston takia täällä voi sataa lähes päivittäin. Sade tulee yleensä iltapäivällä (ehkä noin klo14-17) kovana kuurona ja kestää yleensä vain vähän aikaa, n.20min. Joskus sataa myös yöllä. En jaksa yleensä kantaa sateenvarjoa mukana, ja olen joutunut kävelemään sateessa vain pari kertaa :D

Turvallisuus:

Itse olen kokenut kaupungin turvalliseksi, joistakin varoitteluista huolimatta. Olen liikkunut yksin naisena kaupungilla niin päiväsaikaan kuin pimeälläkin, enkä ole pelännyt kuin ehkä vähän rottia. Muutaman kerran paikalliset ovat yrittäneet pokailla, joten sinkkunaisena liikkueessa suosittelen opettelemaan sanomaan kyselijöille, että seurustelet. Pääsee vaan paljon helpommalla :D Asunnonvälittäjämme varoitteli laukkuvarkaista, ja suositteli pitämään rahat ja passin taskuissa. Myös ovi kannattaa kuulemma lukita kahdella lukolla. Itse kuitenkin suosittelen vaan käyttämään maalaisjärkeä, jättämään ylimääräiset rahat kotiin ja pitämällä laukkua silmällä täydessä metrossa, välttämällä syrjäseudut pimeällä yms.

Mitäs muuta :D Brittien siirtomaa-aikojen takia täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, täällä käy brittiadapteri (se kolmipäinen) ja ihmiset puhuu suhteellisen hyvää englantia. Heitä kommenttia, jos joku asia jäi mietityttämään!:)

Asuntoesittely

Muutin tänne Kuala Lumpuriin ilman tietoa tulevasta asunnosta, koska olin lukenut, että asunnon hankkiminen onnistuu parhaiten paikan päällä. Menin yliopistolle orientaatioon yksin ja löysin sieltä nykyiset kämppikseni heti ekan päivän lopuksi. Lyöttäydyin kahden saksalaisen tytön seuraan ja saatiin vahvistukseksi vielä yksi sveitsiläinen poika. Tytöt olivat etsineet asuntoa netistä (iBilik.my ja iProperty.com) ja hankkineet välittäjien puhelinnumeroita. Kulutimme viikon soitellen välittäjiä läpi, kävimme kyselemessä asuntoja muutaman hotellin respasta (jotkut hotellit tarjoavat pidempiaikaista majoitusta) ja kävimme muutamassa asuntonäytössä. Löysimme nykyisen asuntomme viikon päästä ensimmäisestä koulupäivästä ja muutimme sisään heti parin päivän sisään.

Asuntomme sijaitsee Pantai Panoramassa, Bangar South -alueella, 10min kävelymatkan päässä Universiti LRT-asemasta (LRT:llä KLCC:iin n.20min). LRT-asemalta menee myös bussi UM:n kampukselle (5min) ja kotiinpäin tullessa pysäkki on lähempänä. Alueella on paljon asuntoja, ravintoloita (kalliimpia ja halvempia) ja suhteellisen läheltä löytyy myös kunnon ruokakauppa. Tällä suunnalla asuu suht paljon vaihtareita, koska matka koululle on lyhyt. Suurin ongelma asuinalueessa on se, että talonyhtiö sijaitsee kukkulalla :D Kotiin joutuu siis kävelemään aikamoisen ylämäen, joten hiki virtaa aina kotiin tullessa.

Rakennuksessamme (Block 3) on pooli, Mini Mart -ruokakauppa, maksullinen kuntosali ja alakerrassa taitaa olla myös kahvila, joka tosin palvelee aika harvoin. Block1:sta löytyy ilmainen kuntosali ja ravintola, jossa on ilmainen wifi. Talonyhtiössä on myös 24h vartiointi, joten pääportista tullaan sisään aina avainkortilla ja hissi toimii myös ainoastaan korttia näyttämällä. 

Näkymä mun ikkunasta part1

Näkymä mun ikkunasta part2

Näkymä mun ikkunasta part3

Poolilta

Asunnossamme on 3 makuuhuonetta (tytöt jakavat isoimman makkarin), keittiö, olkkari ja 2 kylppäriä. Asunto on täysin kalustettu, joka huoneesta löytyy ilmastointi ja vuokra on yhteensä 3700RM/885e/kk eli 221e per lärvi. Vuokraan sisältyy vesi, mutta sähkö maksetaan erikseen. Kaasusta en oo nyt ihan varma, täytetään lieden kaasupullo varmaan omalla kustannuksella, jos se ehtii tyhjentyä :D Wifiä meillä ei vieläkään ole. Vuokravakuus oli 2,5kk vuokra (joka siis saadaan tietty takaisin) ja tän lisäks maksettiin 350RM/84e välityskustannuksia välittäjälle. Nää maksettiin käteisellä, kuten myös ensimmäisen kuun vuokra. Loput vuokrat saa kai maksaa joko käteisellä tai tilisiirrolla.

Mun huone

Vaatekaappikin löytyy

Käytävällä oleva vessa

Keittiö, jonka vierestä löytyy pikkuparveke pesukoneelle. Leivänpaahdin, vedenkeitin, astiat yms. ollaan ostettu itse

Pesukone

Näkymä ulko-ovelta, keittiö tossa oikealla puolella

Partsin suunnalta kuvattu olkkari. Toinen tytöistä on punkannut alkuun sohvalla, kun toisen poikaystävä on täällä käymässä

Parveke, joka toimii pitkälti pyykinkuivaushuoneena

Tyttöjen huoneen yhteydessä on toinen kylppäri ja partsi, mutta en viittinyt kuvailla muiden huoneissa :D Ollaan viihdytty täällä hyvin. Vaikka välillä ylämäkeen kiipeäminen tai vaikkapa hitaasti 17. kerrokseen täyttyvä vessan vesisäiliö saattaakin ärsyttää, kompensoi pooli ja näkymä ikkunasta pieniä heikkouksia aika hyvin :D Hinta-laatu-suhteeltaan hyvä asunto ja vaikka alunperin olisin halunnut muuttaa johonkin keskustan läheisyyteen, on tämä sijaintikin ihan hyvä koulua ja LRT:tä ajatellen.

Iltanäkymä mun ikkunasta. Aina saa mennä tyytyväisenä nukkumaan, kun ensin kurkkaa ikkunasta ulos.