Kun kerroin vaihdostani eräälle tutulleni, sain vastaukseksi "Wtf, studying in kuala lumpur? Thats so weird. But still awesome. Who goes exchange student and thinks like "hey, kuala lumpur seems like a good place" haha." :D Naurahdin ja totesin, että minä! Seuraavassa vähän perusteluja sille, miksi päädyin juuri Malesiaan ja kokemuksia itse hakuprosessista.
Aikaisemmin en edes harkinnut vaihto-opiskelua. Olin sitä mieltä, että kielitaitoni on liian huono enkä ikinä uskaltaisi lähteä yksin ulkomaille, eikä ajatus muutenkaan kiinnostanut. Viime kevään ja kesän aikana aloin kuitenkin lämmetä ajatukselle. Liekö syynä siskon vaihtosuunnitelmat vai sen karun faktan tajuaminen, että työelämässä ei nykyään yksinkertaisesti pärjää ilman kielitaitoa. Aloitin vaihtoehtojen kartoittamisen. Halusin ehdottomasti opiskella englanniksi ja maassa, jossa pärjää hyvin englannin kielellä. Halusin myös mahdollisimman kauas, ja mahdollisimman halvalla. Tässä vaiheessa vaihtoehdoiksi karsiutui Helsingin yliopiston kahdenväliset vaihtokohteet (opiskelu ilmaista) Singaporessa, Malesiassa, USA:ssa ja Kanadassa. Pohdin myös ajankohtaa opintojeni kannalta, ja mietin, mitkä kurssit sopisivat tutkintooni. Myös Suomen ilmastolla saattoi olla vaikutusta asiaan :D Aasia houkutteli Amerikkaa enemmän, joten päätin hakea vaihtopaikkaa Singaporesta ja Malesiasta. Aasia on vetänyt puoleensa jo pidempään lämpimän ilmaston, edullisen hintatason ja hyvien reissausmahdollisuuksien takia.
Koko vaihtoprosessi alkoi siis kohteiden valitsemisella ja hakemuksen tekemisellä. Hakemus piti olla perillä viimeistään 30.10.2013 eli noin vuoden lähtöä aiemmin ja sen tekeminen on ollut mielestäni eräänlainen motivaatiotesti. Hakemukseen vaadittiin netissä täytettävä hakulomake (ei sieltä yksinkertaisimmasta päästä), oman laitoiksen hyväksymä opintosuunnitelma vaihdon ajaksi, motivaatiokirje (kuulemma suuri painoarvo) ja opintosuoriteote (jossa oltava suoritusmerkintä enkun kurssista). Palautin hakemuksen viimeisenä hakupäivänä vuoronumeron kanssa päärakennukselle ja huomasin, että muutama muukin oli eksynyt paikalle... Jäin odottamaan tuloksia, ja olin valmistautunut siihen, etten pääse, koska paikkoja kummassakin kohteessa on vain 2-4 vuodessa (kaikki HY:n opiskelijat voivat hakea näitä paikkoja). 4.12. sain sähköpostin, jossa onniteltiin vaihtopaikasta Malesiassa, University of Malayassa (UM). Luin viestin useampaan kertaan läpi ja innostuksen hymy levisi naamalleni. Ensimmäistä kertaa tajusin mihin olin ryhtynyt :D
Tässä vaiheessa hyväksyntä oli tullut vasta HY:ltä, joten edessä oli vielä haku kohdeyliopistoon. Hakuprosessi oli siis noin puolessa välissä, vaikka vaihto toteutuisikin hyvin suurella todennäköisyydellä. Tämä toinen hakupaketti koostui netissä täytetystä hakulomakkeesta (sisältää kysymyksiä esim. siitä, tarvitsenko lentokenttäkuljetusta tai asuntolamajoitusta kampukselta), virallisesta opintosuoritusotteesta (haettava päärakennukselta), passin henkilötietosivun kopiosta, kahdesta passikuvasta (joissa on UM:n vaatima sininen taustaväri), kielikeskuksen opettajan kirjoittamasta todistuksesta englannin kielen taidosta (enkun maikkani pystyi kirjoittamaan sen käymäni kurssin perusteella), todistuksesta vakuutusesta, joka kattaa UM:n vaatimukset (mm. tapaturma, kuolema yms. Vakuutus oli siis hankittava jo tässä vaiheessa) ja parista muusta liitteestä, jotka sain vaihtokoordinaattoriltani. Tämä hakupaketti piti olla perillä maaliskuussa.
Olin varautunut siihen, että HY:ltä syksyksi UM:aan lähtee yksi mun lisäksi. Vuoden vaihteessa odottelin valittujen nimien julkaisua nettiin, jotta voisin ottaa yhteyttä tähän toiseen vaihtariin. Tammikuussa kuitenkin selvisi, että lähden ainoana HY:ltä! University of Malaya on koulumme uusi vaihtokohde, joten olen ensimmäinen HY:n kahdenvälinen vaihtari UM:aan.
Tammikuussa sain myös tietää, että UM:n vaihtarikäytännöissä oli tapahtunut muutoksia. Business and Accountancy -tiedekuntaan haluavat joutuvat nykyään käymään kansainvälisissä kielikokeissa (IELTS tai TOEFL). Hintaa noilla kokeilla on noin 200e ja tuloksen tulee olla tietyn rajan ylittävä. Suunnittelemani kurssit olivat tietysti juurikin tuolta tiedekunnasta. Koska en kokenut kielikokeita kaiken rahan ja vaivan arvoisiksi (ja pelkäsin, etten saa niistä tarpeeksi hyvää tulosta), päätin vaihtaa kurssejani. Vaihdoin johtamisen sivuaineen toisen tiedekunnan henkilöstöjohtamiseen.
Jotta hakuprosessi ei olisi liian lyhyt tai helppo, UM ilmoitti hakemisen muuttuneen sähköiseksi. Toimittamani paperiversio osottautui siis turhaksi. Nettihakemukseen täytettiin melko samat tiedot kuin paperiversioon. Kurssitarjonta tosin osottautui erilaiseksi, joten valitsemistani kursseista muodostui aika sekalainen sakki, toivottavasti saan niistä jonkun sivuaineen kasaan. Perustietojen ja kurssivalintojen jälkeen hakemukseen lisättiin liitteet (passikuva, allekirjoitus, kokonaan skannattu passi, opintosuoritusote ja hyväksymiskirje), maksettiin visa fee $50 ja jäätiin odottamaan hyväksyntää. Tässä vaiheessa itselleni jäi epäselväksi, tarvitseeko tämän hakemuksen lisäksi hakea viisumia Suomesta. Laitoin viestiä suurlähetystöön, josta selvisi, että UM saa hyväksynnän viisumistani ja tämä siis riittää. Kysyin vielä UM:sta, että ehdinhän saamaan viisumin ennen elokuun loppua. Vastaukseksi sain, että he yrittävät käsitellä kaikki hakemukset mahdollisimman pian, mutta hakemuksia käydään läpi noin 100kpl päivässä.
Nyt siis olen saanut hakemuksen valmiiksi ja odotan enää viisumia. Kaiken lukemani perusteella pelkään, ettei viisumi ehdi ajallaan, jolloin joutuisin menemään maahan turistiviisumilla. Turistiviisumilla maassa saa olla 3kk, eikä sillä saa opiskella. Oli miten oli, valmistaudun lähtöön, sillä muiden kokemusten perusteella asian saa kyllä jotenkin hoidettua. Voiton puolella! Varauduin byrokratiaan ja ongelmiin, ja niitä olen kyllä saanut jo kokea :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti