Melaka

Jotta saan tästä blogista vähän sekavamman, kirjoitan tähän väliin reaaliaikasesti viimeisimmästä reissusta ja palaan myöhemmin aikaisempiin :D Lähdettiin edellisviikon perjantaina jenkin kanssa kahdestaan Melakaan (malaijiksi Melaka, suomeksi Malakka, englanniksi Malacca, mutta jotenkin toi Melaka kuulostaa parhaalta:D), parin tunnin ajomatkan päässä olevaan historialliseen pikkukaupunkiin. Vietettiin siellä yks ilta, yö ja seuraava kokonainen päivä ja oli tosi onnistunut reissu vaikkei paikka ehkä mikään hurjan erikoinen ollutkaan. Bussi yhteensuntaan maksoi vain RM10/2,5e. Paikan päällä vaihdettiin vielä paikallisbussiin, joka vei keskustaan noin vartissa. Majoituttiin Kawan Kawan hostellissa, joka oli ihan perus siisti hyvällä sijainnilla. Ekana iltana pyörittiin Jonker Streetin night marketilla, joka oli vaan yhden kadun päässä meidän hostellista, ja syötiin siellä illallinen katukojuista. Paikka oli ehkä vähän turhan turistirysä, vaikka kiva fiilis siellä olikin. Päästiin myös ihailemaan kovin aasialaista meininkiä, nimittäin kadunkulmassa oli iso lava, jossa kiinalaiset papat veti karaokea suhteellisen isolle yleisölle. Tanssimoovit ja kaikki.. Night marketin jälkeen käveltiin jokivartta pitkin rantaan päin, josta yritettiin löytää läheisellä (teko)saarella sijaitseva magee moskeija (googlaa malacca straits mosque), mutta paikkaa ei näkynyt rannasta ja silta näytti olevan kartan mukaan turhan kaukana. Jäi siis meidän harmiksemme näkemättä kyseinen moskeija. Sää Melakassa oli jotenkin todella kuuma ja kostea. Illallakin sai hikoilla enemmän kun täällä KL:ssa normaalisti. Siispä jäätelöt kadulta kouraan ja sen jälkeen väsyneinä nukkumaan.

Melakan tunnusmerkki: party-riksat

Ja tietysti Hello Kittyä joka paikassa

Melaka River

Seuraavana päivänä nukuttiin aika pitkään ja check outin jälkeen lähettiin lähistölle syömään aamupalaa. Päädyttiin sympaattisen persoonalliseen kahvilaan, joka oli melko hintava, mutta oli kyllä sen rahan arvoinen. Ei oltu tehty mitään taustatutkimusta koko kaupungista (hups), joten pikainen googlettelu ja löydettiin pari kohdetta, jotka haluttiin nähdä. Ensimmäisenä katsastamaan lähellä oleva Cheng Hoon Teng -temppeli, joka on Malesian vanhin buddhalainen temppeli. Muutaman temppelin nähneenä ei mitenkään erikoinen. Sen jälkeen käytiin kattomassa puolestaan Malesian yksi vanhimmista moskeijoista, Kampung Kling. Kierrettiin paikka ympäri eikä viittitty kysyä sisäänpääsyä, kun näytti olevan just rukousaika. Kyseinen moskeija ei näyttänyt edes vanhalta, joten ei kovin erikoinen tämäkään :D Seuraavana etappina Christ Church ja kukkulan päällä sijaitseva St. Paul's Church. Kukkulalla oli ihan järkyttävän kuuma auringonpaisteessa. Siellä oli meneillään joku taidetapahtuma ja saatiin ihailla superoutoa performanssitaidetta :D

Iced kopi eli jääkahvi ja banana pancake nam!

Mainitsinko jo että Hello Kittyä oli joka puolella? ;D

Tästä meidän hostellin vierestä sijaitsevasta moskeijasta tais kajahtaa rukouskutsu aikomoisella volyymillä aamuviideltä. Ei naurattanut :D

Cheng Hoon Ten -temppeli

Kampung Kling -moskeija

Time Square, tai niin sitä ainakin kutsuttiin

Kukkulalla

Ja näkymä toiseen suuntaan samalta kukkulalta

St. Paul's Chuch ja jotain taidejuttuja meneillään

Samainen kirkko

Tuolla kukkulalla törmättiin yhteen saksalaiseen poikaan, joka nähtiin tulomatkalla bussiasemalla saksalaisessa porukassa (aina yhtä hauskaa arvailla mistä länkkärit on kotoisin ja täällä ne on melkeen aina saksalaisia). Tää poika tuli juttelemaan ja jenkki tietysti rupes innokkaana juttelemaan takasin. Poika päätti sitten lyöttäytyä meidän joukkoon, kun oli kyllästynyt niihin muihin saksalaisiin, joihin oli törmännyt Singaporessa ennen Melakaan tuloa. Mä meinasin ihan totaalisesti ärsyyntyä tästä kolmannesta pyörästä, kun oisin halunnu viettää aikaa kahestaan (:D), mutta lopulta tyyppi oli mukava ja oli hauskaa kertoa turistille mitä kaikkea tiedetään Malesiasta. Yllättävän paljonhan sitä juttua riitti. Pienen kiertelyn ja ruokapaikan ettimisen, lounaan ja hostellilta kamojen hakemisen jälkeen lähettiin kolmistaan takasin KL:iin. Ei oltu varattu bussilippuja etukäteen, mikä oli kätevää, koska pystyttiin ostamaan liput vaan seuraavaan bussiin niin ei tarvinnut odotella ollenkaan. Busseja kun tolla välillä liikkuu suhteellisen usein, niin etukäteen ostaminen ei oo mitenkään pakollista tai edes suositeltavaakaan. Kahden tunnin matkaan upposi takas tullessa kolme tuntia, kun motarilla tais olla kolme kolaria. Illalla uni maistui:)

Haahuiltiin näissä maisemissa etsien ruokaa

Kaiken kaikkiaan Melaka on pieni historiaa täynnä oleva kaupunki, jossa on helppo liikkua, kun etäisyydet on niin lyhyet joka paikkaan. Ilman sen suurempia suunnitelmia kaupunki oli sympaattinen, mutta ehkä vähän tylsä, tosin näkemisen arvoinen ja täydellinen tollaselle päivä/yhenyönreissulle. Jos on kiinnostunut perehtymään paikan historiaan, saa kaupungista varmasti paljon enemmän irti.

Tioman Island

Palataan ajassa pari kuukautta taaksepäin. Päätettiin bookata bussiliput, majoitus ja lauttaliput, pakata rinkat ja lähteä kahdestaan mun kämppiksen Jennin kanssa Tiomanin saarelle viikonlopuksi ennen sadekauden alkua. Saari sijaitsee Malesian itäpuolella, joten sadekausi tosiaankin sinne iskee, mutta saarta ei kuulemma suljeta sateen vuoksi, kuten muilla itäisillä saarilla on tapana.

Lähettiin reissuun oikeestaan täysin ilman taustatutkimusta. Jotenkin täällä on oppinut elämään spontaanimmin, bookkaamaan reissuja parin päivän varoitusajalla ja jättämään joskus jopa sen kauheen googlailun välistä. Anyways, öinen bussimatka sinne päin meni hyvin ja löydettiin pimeessä kävellen Mersingin bussiasemalta satamaan. Satamassa nautittiin malesialaisesta epäorganisoinnista lauttalippujen kanssa, mutta päästiin lopulta suhteellisen kätevästi saarelle. Suosituksista huolimatta päätettiin kävellä majapaikkaamme taximatkan sijaan ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, matka oli jotain 1km ja 2km väliltä ja taxi olisi maksanut suhteessa aivan törkeesti. Yövyttiin Swiss Gottage Tioman -resortissa, missä meillä oli oma bungalow ja hintaan kuului aamupala. Oltiin aivan innoissamme tästä paikasta, palvelu oli ihan superhyvää ja päivittäin vaihtuva aamupala myöskin. Paikka oli ihan rannassa, vaikkakaan ranta ei ollut mikään erityinen. Resortin pihapiiriä asuttivat kissat ja pari apinaakin kävi vierailemassa.

Meidän rantsu, joka tosin oli harmillisen täynnä risuja sun muuta

Meidän harmiksemme sää tällä reissulla oli aika aikamoisen surkea. Ekana päivänä löhöttiin meidän rannalla, tokana päivänä trekattiin sademetsän läpi saaren toiselle puolelle ja nautittiin siellä ihanasta rannasta ja erityisesti ihanasta merivedestä. Matka saaren toiselle puolelle oli 7km (ylä- ja alamäkeä) ja tultiin sama matka takasin, tosin tähän suuntaan kiipeämistä oli vähemmän. Törmättiin viidakossa ranskalaiseen pariskuntaan, joista kumpikaan ei puhunut englantia oikeastaan yhtään. Pariskunnan seurana oli malesialainen mies, jota alkuun luultiin niiden oppaaksi, kun se niin innokkaasti esitteli kaikkia tropiikin ihmeellisyksiä. Päädyttiin kuitenkin juttelemaan tyypin kanssa ja paljastui, että hänkin oli ihan turistina liikenteessä, tosin monta kertaa Tiomanilla vierailleena. Mentiin kaikki yhdessä lounaalle, ja oli kyllä hassua kun ei ollut yhteistä kieltä kaikkien kanssa :D (tää malesialainen mies ja pariskunta kommunikoi keskenään heikolla espanjalla). Nähtiin sademetsässä muun muassa jäätävän iso lisko, apinoita ja durianpuu. Suosittelen, jos Tiomanille eksyy! Näistä selvittiin ilman sadetta, mutta seuraavat päivät satoikin ihan kunnolla. Auringonottosuunnittelmat meni uusiksi, ja vietettiinkin monta tuntia pelaten korttia opetellen samalla malaijin kielen numeroita (aina kun laittoi kortin pöytään, piti sanoa sen luku malajiksi). Nyt on numerot ainakin taottu takaraivoon, vaikkei rusketusta niin löydykkään. Toka vikana päivänä sateen jälkeen käppäiltiin vähän matkan päähän ABC-rannalle ja auringonlaskun jälkeen nautittiin melkeimpä ainoassa vilkkaassa ravintolassa pizzaa ja tuoretta ananasmehua. Oli hyvää! Viimeinen päivä meni lopulta vähän harakoille, kun check outin jälkeen jouduttiin taas pitämään sadetta ja vahtimaan rinkkoja. Päivä oli joku islamilainen pyhäpäivä, joten ruokaakaan ei meinannut saada mistään. Odoteltiin pari tuntia sataman lähellä vain todetaksemme, että meidän lautta on kolme tuntia myöhässä. Tästähän ei kukaan tietystikkään mitään informoinut, joten istuskelimme kaikki sataman "terminaalissa" kurkkien ikkunasta ulos, josko se lautta joskus saapuisi. Tän myöhästymisen takia missattiin meidän bussi takaisin Kuala Lumpuriin. Kyseisenä päivänä seuraava ja niin ikään viimeinen bussi KL:iin lähti klo22, mutta se oli täynnä. Pyhien takia seuraavan päivän KAIKKI bussit KL:iin oli myöskin täynnä. Tässä vaiheessa iski pieni epätoivo ja kukaan ei tuntunut tietävän lähtikö busseja enää mihinkään suuntaan. Harkittiin ihan tosissamme liftaamista, mutta lopulta pitkän säätämisen jälkeen saatiin kuin saatiikin bookattua liput yhden stopin kautta kotiin. Ajettiin pari tuntia pohjoiseen Kuantaniin ja sieltä tunnin vaihtoajalla Kuala Lumpuriin. Lopulta oltiin kotona 6h suunniteltua myöhemmin ja 10e köyhempänä. Ei niin paha, mitä kaiken kommellusten jälkeen olisi voinut olla.

Matkalla sademetsään

Reitti sademetsässä oli suht helppokulkuinen ja polulta oli vaikea eksyä, helppoa siis aloittelijalle.

Kuten arvata saattaa, ilmankosteus sademetsässä oli aikomoinen.

Tylsä durianpuu :D

We did it!

Ihana ranta Juaranissa. Lilluttiin meressä vaikka kuinka kauan :D

Saattoi ehkä vähän jännittääkkin törmätä viidakon asukkeihin

Magee auringonlasku, kun tultiin viidakosta

ABC-ranta

Kaiken kaikkiaan Tiomanista parhaimpana jäi mieleen meidän resortti, sademetsäreissu ja ranta Juarassa (siellä saaren toisella puolella) ja laatuaika kämppiksen kanssa kahdestaan. Ainiin ja verovapaa alkoholi (Tioman on Langawin lisäksi ainut verovapaa saari Malesiassa). Viinipullo, mikä maksaa KL:ssa RM40/9,6e, maksoi siellä RM25/6e. Tioman oli ainakin meidän vierailun aikaan tosi hiljainen saari, vähän haamukylän oloinen. Ruokaakin oli välillä vaikea löytää, kun ravintolatarjonta oli melko suppea ja lounasaikaan kaikki paikat tuntuivat olevan kiinni. Varmaan suurimmaksi osaksi sään takia ei kyllä voida allekirjoittaa väitettä, että Tioman kuuluu maailman kymmenen kauneimman saaren joukkoon. Redang vie kirkkaasti voiton Tiomanista kauneudellaan.

Mitä olen oppinut täällä itsestäni ja elämästä?

Yksin ulkomaille muuttaminen, uuteen kulttuurin sopeutuminen ja ihan uudenlaisessa tilanteessa, uusien ihmisten kanssa eläminen on suhteellisen mullistavia ja isoja juttuja. Niimpä uskonkin oppineeni niistä täällä paljon enemmän kuin koulun penkkiä kuluttamalla. Täällä ollaan asusteltu nyt jo yli 3kk, joten tässä pientä diipimpää katsausta asioista, joita koen oppineeni/tajunneeni itsestäni:

• Oon tosi itsenäinen, välillä tuntuu että jopa ehkä vähän liiankin, mutta arvostan tätä piirrettä kyllä itsessäni ja muissa.
• Introvertti luonne. Tarviin omaa aikaa ja välillä jatkuva sosialisointi uusien tuttavuuksien kanssa tuntuu puuduttavalta. 
• Perus järö suomalainen, jolle esim. tunteiden näyttäminen ja small talk ei oo niitä vahvimpia puolia.
• Pärjään missä vaan. Tänne sopeutuminen oli helpompaa mitä odotin.
• Oon huono ottamaan kritiikkiä vastaan itsestäni. Kaikkea ei tarvis ottaa niin henkilökohtaisesti ja joskus vois tajuta, että aina itse ei ole oikeassa.
• Munkin tasaisen rauhallisen luonteen takaa saattaa löytyä pientä tunteiden vuoristorataa uudessa ympäristössä.
• Ehkä haluunkin joskus asua (uudestaan) jonkun aikaa ulkomailla. Asia, josta en oo ollut ennen kiinnostunut.
• Voin tehdä elämälläni mitä ikinä haluankin. Elämää ei tarvii elää muiden tai omien aikasempien odotusten mukaan.

Entäpäs sitten elämästä yleisesti:

• Elämä ei oo niin vakavaa ja kaikkea ei tarvii suunnitella etukäteen. Oon aina kadehtinu ihmisiä, jotka pystyy elämään spontaanisti, ja vihdoin oon oppinu itekin vähän tätä ajatusmallia.
• Turha stressata asioita, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Otan täällä tosi rennosti, mikä on jotenkin ihanan vapauttavaa. Toivon, että sama mentaliteetti jatkuu Suomessakin. Don't worry, be happy!
• Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen rikastuttaa elämää ihan uudella tavalla.

Tällästä syvällisempää pohdintaa tällä kertaa :D